0

From ‘Reactive’ to ‘Proactive’: A Step to Kuki Nation-Building

April 3rd, 2011 + 1:04 PM  ·  haokip

Vannoi ja nam len, akhangtou le vetjui a umho jouse khu a anam u iti ahin suh pilhing uham ti ikhol a kultah a ivet le thil tamtah mudohthei in aum in ahi. Nam khangtou jouse hin hahsatna le gentheina tohlou a um beh poi. Hiche hahsatna le gentheina ho jeh a chu nam ngailu le nam khonung ding gel ahung kisepdoh jin, chamlhatna ahin del phat ule ahin mujiu ve. Komutheitah gam lah chu USA le India jong hi ahi.

Kuki ten hahsat na le gentheina tamtah ihintoh taovin, British te a pat India le Burma chamlhat jou in igamsung uva lungmong in ina umthei tapouve. Kawl gam’a Kawl hon ei sugenthei un chule gam le go jong eina lah pih un, India gam jeng’a jong ilhom nagam uva Naga hon ei deldoh jing’ui. Ipijeh ham ti a ipu ipa teo khang’a patna ihinvet le ijatham khat a chu khunung ding gelsao louva apetna phatchomna le nomsah ding chule thanei ding igel jeh u ana hiji e.

Kuki ten til ihinto jouse'u hi akivet le atamjo hi thil ahung lhun masang'a i nam u hin ipi ahinto thei ham tihi koima agelnom ium beh pouve. Gelthei khat chu ahile British te khang'a thutan/thunei vaihom ho athanei dan u le alet alal dan u ina otcha un India in chamlhat ahinmu chun lekhasim sun sun’in kei jong Indian Civil Service na tongleng ti chu lunggel ngahna ana hijeng'e. Koi man academic research lang, nationalist movement, etc. ina khohsah pou vin hijeh chun “Kuki nationalism” chu itobang hiding ham tihi ana hilchen koima ana umpoi. Hiti chun phat ahungchal jingtoh lhonin Kuki nationalism concept kichentah ana umlou jeh chun kikhentel na le tha lhahsam na chun eihin lonkhum taove.

William Pettgrew deisah najal in Dr.Crozier in Kangpokpi Mission Compound a Medical Centre ana phutdoh in, aban ban’in chihna le thepna teho chu hiche gam vel a chun ahung kipanin ahi. Hitichun tu a ipao tho u hi T.C Hodson (1905) in Thado anatin, Rev. William Pettigrew in Thadou chule Pu Longkhobel Kilong (1922) le Pu Ngulhao Thomsong (Lekhabul, Thadou Kuki First Primer 1927) tenin Thadou Kuki anati lhonin ahi. William Shaw in ana jih Notes on Thadou Kukis (1929) a konin Pu Thangkhopao Kipgen in pha ding ham tin Constitution (Scheduled Tribes) Order, 1950 a ding chun Thadou in ana pelut in ahi. Notes on Thadou Kukis kimubang’in Pu Jamkinthang Sitlhou in Thyadou ho lamkaina a Kuki nam chu machal ding ti hi propaganda ana bol in ahi. Ahin hiche chu i sopiu adang hon ana doudal un, hijeh chun “Kuki” kiti political concept ahung pilhin masang in Kuki identity chu dis-integration in ana mano jotai. America gam’a mivom ho le mikang ho kikah a ki noisetona le kitomona aum laitah a chamna hin polut Abraham Lincoln in hiti hin anasei in ahi: “No man is good enough to govern another man without that other’s consent.”

Hitichun 1970s a Pu T. Lunkim in Bible chu Kuki pao ahinti le boina chu ahung kilangdoh tan, ahin hiche thu hi seichen ding inagong hih uvin, tapkong phung kihoulim na ah kidemtonan ina seichai ji taove. Phat ahung chal chal’in ahile tu nailam chun phadingham tin “Any Kuki Tribes” ihin bol kit un, tun Mate tribe ahung umdoh kit in, abanle ipi ihindel kit diu ham seithei ahipoi. Churachandpur Radio Station link language ahung sodoh chun ina ponakit lheh uvin ahi. Chubang chun nampi pasal phalaitah chule KSO Shillong executive ni Ollha 2009 chun mona beihel in Meilhei hon eina tha pih un, chule Lhatun 2010 a chun Thangjing muol a hitobang ma chu itoh kit uvin ahi.

Hicheho a konna mudohthei chu ahile, i nampi u approach hi “reactive” ihiuvin, vested interests/chang phatchom na ding hol itam uve. Thilkhat/boina asophat le bou ihung khangdoh jiu vin, ahinla hiche ho chu dormant ahiphat le igelphaji tapouve. I pu ipa teu vin British te pon san le meithal dei nan gamtin ana kichon un ana chengthang uvin, nam dang hon ‘migrant tribe’ atiu le ngaihah isahlheh jiu ve. Ahinlah tu jeng’a jong haosa in akhosung’a aki thuneisahna lha dehlou, hijeh a chu kho chaga lungmong tah a cheng theideh lou. Chule khochaga jong muntin kichou lele nga deh lou.

Achutile tu a ipi ibol diu ham, tihi igel thupipen diu ahitai. Sapte thuchih in “better late than never” ati bang’a nangho namo uve, keiho kadih in kaching uve tia kingohto louva, inampiu thu hi boina le hahsatna ito masang jiu va lungthim le tha senkhom phat ahitai. Nampi a dia thil ahoilou asodoh phat le kindot jing hi nga utin, i nampiu hi ‘proactive’ hisah kigot ute.

Eiho dinmun hi Mizo/Lusei te toh ikibahnao tamtah aum in ahi. Tekah nan, Mizo pao itiu hi Duhlian te pao ahin, ahivang in amahon political movement ana patmasat jeh uva tu a political settlement aneijeh un hiche Mizo projection chu alolhing in ahi. Ahin Mizoram sunga sub-nationalist projection chu adang ho, Lai, Mara, etc, abol lou u ahideh poi. Lekha ho a kimu dungjui a natoh nalam pang'a Lai, Mara le eimi adang ho apeh beh lou jeh uva alungkimlou nao asan na sang ahi.

Eiho jong state/territorial council beh ana kineile Kuki projection hi lolhing nante. Chule isopiu Paite, Hmar, etc hon ijat seijong leu Lusei ho bang'a i lolhinthei u ahi. Ahinla hiche chu ahithei tapoi. Tu dinmun na state/political strength neilou ihiu vin, alen lang a chu Kuki chu um nante/project ute, ahin thahat na ding le kito na ding’a chu tu a pao tho sese vang hi min khat (nomenclature) aphapen a vang iki lungto diu ngai kasai. Hijeh hin ibon uvin phaten ngaito utin, kimaito a seichen ding hi got phat ahitai. Nam kiloikhomna hon hitobang mopohna lentah inei uve ti hi geldoh jing ute.


Server Time: April 25th, 2024 · 9:03 PM
© 2002-2012 BandAMP. All Rights Reserved.